Käsittelytekniikka

Haja-asutusalueilla voidaan jätevesien puhdistus teknisesti toteuttaa usealla eri prosesseilla. Tavallisimmat menetelmät ovat seuraavat:

Tarkkaa ja syvällistä tietoa eri laitteista ja menetelmistä löytyy ympäristöhallinnon verkkosivuilta ja sieltä erityisesti Syken ylläpitämältä puhdistamosivustolta. Tässä kuvataan joitakin menetelmiä "pähkinänkuoressa".

Maahanmeytys ja maasuodattamot

Maa- ja kosteikkopuhdistamoista Suomessa yleisimpiä ovat maasuodattamo ja maahanimeyttämö. Jätevedet johdetaan näihin molempiin maapuhdistamotyyppeihin saostussäiliön tai -kaivon kautta. Saostussäiliön tulee olla oikein mitoitettu ja rakennettu, jotta se poistaa jäteveden kiinteää ainetta riittävän tehokkaasti. Pelkille harmaille jätevesille riittää kaksiosainen, muulloin tarvitaan kolmiosainen säiliö.

Maasuodattamossa saostussäiliöstä tai -kaivosta lähtevä jätevesi johdetaan imeytysputkien, erityisten maakerrosten ja kokoomaputkien kautta purkuputkeen. Jätevesi puhdistuu suodattuessaan kerrosten läpi. Iso merkitys puhdistumiselle on suodatinkerroksella, johon asennetun suodatinhiekan tulee olla oikeanlaista.

kaavio, 34 kB jpgKaavio esisaostuksella varustetusta maasuodattamosta

kaavio, 36kB jpg Kaavio fosforinpoistosuodattimella varustetusta maasuodattamosta

Maasuodattamo eristetään usein ympäröivästä maaperästä vedenpitävällä kalvolla tai kerroksella. Eristys voidaan kuitenkin jättää tekemättä, jos pohjavesiolosuhteet sen sallivat. Eristämätön maasuodattamo toimii käytännössä silloin myös maahanimeyttämönä ja eristyksen jättäminen pois on mahdollista, jos puhdistamon kohdalla jätevesien imeyttäminen on sallittua.

Käsiteltäessä pelkästään harmaita jätevesiä erillistä fosforin poistoprosessia ei yleensä tarvita. Jos käsitellään kaikkia jätevesiä, fosforinpoisto tulee usein aiheelliseksi ajan myötä. Fosforin poistoon on kolme vaihtoehtoa: Erillinen fosforisuodatin maasuodattamon jälkeen, fosforin kemiallinen saostus ennen tai jälkeen maasuodattamon tai fosforia poistavan materiaalin lisääminen suodatinkerrokseen puhdistamon rakentamisen yhteydessä.

Oikein rakennettu ja ylläpidetty maasuodattamo on toimintavarma ja pitkäikäinen ja se vaatii melko vähän huoltoa. Sille tarvitaan kuitenkin riittävästi tilaa tontilla. Mikäli rakennuspaikan korkeusero ei ole riittävä painovoimaisesti toimivalle maasuodattamolle, se voidaan myös varustaa pumppaamolla ja rakentaa kokonaan tai osittain maanpinnan tason yläpuolelle. Ratkaisuksi voidaan myös valita niin sanottu vaakavirtaussuodattamo.

kaavio, 31 kB jpg Kaavio maahanimeyttämöstä

Maahanimeyttämö on rakenteeltaan maasuodattamoa yksinkertaisempi. Saostussäiliöstä tai -kaivosta lähtevä jätevesi johdetaan imeytysputkien kautta maaperään. Jätevesi puhdistuu suodattuessaan maakerrosten läpi. Maahanimeyttämö on mahdollinen silloin, kun jätevesien imeyttäminen maaperään on sallittua ja maaperä laadultaan imeytykseen sopiva.

Sekä maasuodattamon että maahanimeyttämön toteutukseen on nykyään saatavilla erilaisia moduuleita, jotka tehostavat jäteveden tasaista jakautumista ja erityisesti biologista prosessia. Niitä käyttämällä pienenee tarvittavan maa-alueen pinta-ala ja maapuhdistamo voidaan mahduttaa entistä pienemmälle tontille.

maasuodatin, 70 kb jpg Vaakavirtausmaasuodattamo rakenteilla.

maasuodattamo, 70 kb jpg Maasuodattamon sovittaminen tontille voi olla haasteellista.

Laitepuhdistamot

Laitepuhdistamoita on useita eri malleja ja merkkejä, jotka poikkeavat toisistaan prosessiyksiköiden osalta. Laitepuhdistamoiden eri tyyppejä ovat aktiivilietepuhdistamot, biosuotimet ja bioroottorit.

Aktiivilietepuhdistamot voidaan jakaa sen mukaan, onko biologinen liete (bioliete, aktiiviliete) vapaasti vedessä liettyneenä vai kiinteän ns. kantaja-aineen pinnalla. Ensin mainitut aktiivilieteprosessit voivat olla joko jatkuvatoimisia tai jaksottaisia. Jatkuvatoimisissa puhdistamoissa jätevettä johdetaan jatkuvasti prosessiin ja siitä pois. Puhdistamon eri prosessivaiheet toimivat silloin eri säiliöissä tai säiliöiden osissa. Toinen vaihtoehto on panosprosessi, jossa hapellinen ja hapeton tila sekä biolietteen erottaminen tapahtuvat samassa säiliössä. Eri tiloja ohjataan logiikalla, joka ohjaa kompressorien, sekoittimien, venttiilien ja pumppujen käyntiä.

kaavio, 42 kb jpgKaavio aktiivilieteprosessista.

kaavio, 37 kB jpgKaavio panosprosessista, jossa fosfori poistetaan kemiallisesti ilmastusaltaassa.

Kantoaineprosessilla toimivissa aktiivilietepuhdistamoissa liete on kiinnittynyt vapaasti kelluvaan kantoaineeseen. Prosessissa voidaan pitää suurta aktiivilietepitoisuutta eikä pelkoa aktiivilietteen karkamiseen ole. Kantoainekappaleet erotetaan siivilöillä eivätkä ne kierrä selkeyttämön kautta.

Biosuotimissa biologinen liete kasvaa kiinteästi asennettujen muovi- tai mineraalikappaleiden pinnalla. Ne voivat olla koneellisesti ilmastettuja tai ilmastamattomia ja vesi voi kulkea niiden läpi joko vain kerran tai sitten niihin on järjestetty kierto, jonka avulla typenpoistoa tehostetaan. Altaassa voi olla myös veteen puoliksi upotettuja muovikiekkoja, jotka hitaasti pyörien vievät biolietteen (biofilmin) vuoroin veteen ja vuoroin ilmaan. Yhteistä näille menetelmille on se, että vedestä erotettavan lietteen määrä on huomattavasti pienempi kuin aktiivilietemenetelmässä. Häiriön sattuessa ei käy pahimmassa tapauksessa niin, että suuri osa biolietteestä karkaa puhdistetun jäteveden mukana.

biosuodin, 30 kB jpgKaavio biosuotimesta, jossa on fosforin jälkisuodatus.

Bioroottori, 22 kb jpg Kaavio bioroottorista

Kaikissa pienpuhdistamoissa fosfori voidaan poistaa kemiallisessa yksikössä joka sijoitetaan joko ennen biologista yksikköä tai sen jälkeen. Rinnakkaissaostuksessa saostuskemikaali syötetään biologiseen yksikköön, jolloin saostunut fosfori poistuu biologisen ylijäämälietteen mukana.

Typpi poistetaan biologisesti hapettamalla typpiyhdisteet ensin nitraatiksi ja pelkistämällä nitraatti tämän jälkeen hapettomissa oloissa typpikaasuksi.

Kaikissa laitepuhdistamoissa syntyy erilaisia lietteitä. Lietteiden määrä kasvaa eri prosessivaiheiden seurauksena ja lietettä onkin poistettava säännöllisesti.

maasuodattamo, 70 kb jpg Hyväkuntoiset vanhat saostuskaivot voidaan muuttaa biologiseksi puhdistamoksi.

Laitepuhdistamot vaativat huoltoa ja tarkkailua vähintään käyttöohjeen mukaisesti. Ylläpito kannattaa jättää ammattilaisten hoidettavaksi.

 



Päivitetty 30.4.2015